MarttiHaverinen

Mikä ihmeen poliittinen lakko?

  • Akti,  YLE.
    Akti, YLE.

Tänään kuuntelin Radio Puheen Aktia ja totesin, että käsitteet ovat hämärtyneet toimittajiltakin. "Poliittinen lakko – demokratiaa vai härskiä ay-valtaa?"  https://areena.yle.fi/1-4531754 Ohjelmaan soittajat olivat kuitenkin hyvin kärryillä ja heille kiitos siitä.

Mikä muu instituutio Suomessa hoitaa työntekijöiden edunvalvonnan, jos ei ammattiyhdistysliike, vallankin kun hallitus edustaa vahvasti työnantajajärjestöjä ja on ajanut heikennyksiä työehtoihin, yleissitovuuteen, työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan. Ihmettelen, ettei Aktiivimalli I aiheuttanut lakkoliikettä. Ehkä Ay-liike on ollut toimissaan turhankin maltillinen.

Kokoomukselle ja Keskustalle avautui suorastaan hekumallinen paikka Perussuomalaisten hajottua ja Sinisten jäätyä "torpedo-jengiksi" hallitukseen, pitämään ministerintuolista tiukasti kiinni. Tulilinjalle on kävelytetty työministerin karikatyyrihahmo ottamaan kaikki loka vastaan. Ilmeisesti isoissa hallituspuolueissa ajatellaan, ettei loka roisku ainakaan Kokoomukseen saakka vaikka heidän agendaansa tässä toteutetaan. Näemme vaaleissa sitten.

Meillä on tiettyjä aloja, joiden työehdot ovat huonontuneet siihen pisteeseen, vuokrakulut ja keskittyneen kaupan hinnoittelu on karannut ohi palkkakehityksen, ettei ansiotyöstä voida enää puhua. Yhteiskunta maksaa tällöin osan palkoista sosiaalitukina. Hallitus haluaa lisätä ko. kehitystä.

Työntekijäriskin hallintaan löytyy nykyisinkin paljon keinoja ja niitä käytetään. Määräaikaiset työsuhteet, nollatuntisopimukset, vuokratyövoiman käyttö ja irtisanomiseenkin löytyvät keinot.

Niin otsikkoon vielä. Lakko olisi poliittinen, jos kyseessä oleva lakiesitys ei kuuluisi ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan piiriin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lakko on poliittinen, vaikka se koskee irtisanomisuojaa, niin poliittinen lakko se silti on. Poliittinen lakko kohdistuu hallituksen politiikkaa vastaan, ei työnantajaa, joka lakoista kuitenkin oikeasti kärsii ja maksaa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

" vallankin kun hallitus edustaa vahvasti työnantajajärjestöjä ja on ajanut heikennyksiä työehtoihin, yleissitovuuteen, työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan."
Työnantajajärjestöt ovat ansan virittäneet ja siitä nyt maksavat heidän jäsenensä.
Tulee hintoihinsa myös työntekijöille, vaikka palkkasumman osuus bkt;ssa onkin laskenut.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Edunvalvonta on kyllä hyväksyttyä mutta työehtosopimusten voimassa ollessa kun mennään lakkoon niin silloin monesti on kysymys politiikasta. Niin tälläkin kerralla jolloin suurella rahanmenetyksellä työnantajia ja hallitusta kiristetään luopumaan suunnitellusta lakiehdotuksesta. Se on politiikkaa se ja kun nyt vielä yhdellä suurimmista puolueistamme on suuri vaikutusvalta näissä rähinöivissä yhdistyksissä niin se ei ole sopivaa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Entäpä jos hallituksen lakiesitys koskisi vaikka lakko-oikeutta tai järjestäytymisvapautta tai yleissitovuutta? Olisiko lakko poliittinen myös tällöin?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

On vain snobailua etsiä poliittisen lakon ympäriltä eri merkityksiä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #5

Ensimmäinen ihminen olet Ari, joka vanhaa hämyä on snobiksi haukkunut :D

Tämä lakko on puhtaasti Ay-liikkeen jäsenten edunvalvontaa ja piste.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #7

Jos tämä lakko olisi jäsenten edunvalvontaa eikä poliittinen lakko se olisi myös laiton. Siitä seuraisi lakkosakkoja. Lakko ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen vaan hallituksen lainsäädäntöön. Työhön liittyvää lakiahan tässä uudistetaan ei tessiä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #5

Ari, vakavissassiko sanot tuon? Olipa erikoinen kommentti - "snobbailu".

Olet siis aika yksinkertaisesti ajatteleva mies.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Kyllä. Silloin se ei vieläkään kohdistu työnantajaan, vaan hallitukseen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #6

Kun elämme sopimusyhteiskunnassa ja työmarkkinajärjestöillä on sopimusvapaus, niin miksi hallitus haluaa määrittää työehtoja huonommiksi? Aina kun tulee kysymys tarpeesta minimipalkka-lakiin, niin tämä sopimusyhteiskunta nostetaan tikun nenään työnantajaleiristä.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #16

Elämme "sopimisyhteiskunnassa", jossa vain työmarkkinajärjestöillä on sopimusvapaus. Nykyistä yleissitovaa järjestelmää osa oikeustieteilijöistä pitää perustuslain vastaisena. En tiedä ketä tarkoitat työnantajaleirillä, mutta EK:lla ei ole mitään intressiä muuttaa nykyistä käytäntöä, jossa se on kartellin osapuoli. EK:n jäsenliitot voi sopia työehtoja itselleen parhaaksi katsomalla tavalla. Minimipalkkalaki tai yleissitovuuden huomattava keventäminen olisi paikallaan.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #16

Ammattiliitot on kautta aikain väittänyt että he määrittelevät vain minimipalkat ja "päälle" saa sopia niin paljon kuin haluaa.
Lakikin määrittelee vain minimin, liitothan voivat sopia keskenään työehtosopimuksissa vaikka minkälaisia työsuhteita kunhan eivät riko lakia.
Työehtosopimukset tehdään työnantajaliittojen ja työntekijäliittojen välillä ja hyvä niin.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #22

Kyllä, mutta silti esim yleiskorotus ei tule vain minimipalkkaan. Liittojen välinen sopiminen on täysin ok, niin kauan kun eivät sotke siihen ulkopuolisia mukaan. Siksi olisikin hyvä luopua tästä jäänteestä, jonka vaikutukset ovat kielteiset.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #16

#16:
Sopimusvapaus tarkoittaa sitä, että kaksi osapuolta voi tiettyjen reunaehtojen puitteissa tehdä keskenään sopimuksen. Sopimus syntyy, kun sopijapuolet hyväksyvät sopimuksen ehdot. Mitään sopimusvelvollisuutta ei ole. Sopimukset eivät myöskään sido sido kolmansia osapuolia. Sopimuskulttuuriin kuuluu, että sopijapuolet toimivat sopimuksen mukaisesti ja jos näin ei tehdä, sopimuksen rikkojan kannettavaksi langetetaan sopimuksessa ja/tai laissa määritellyt sanktiot.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen Vastaus kommenttiin #24

Yleissitova sopimus nimenomaisesti sitoo yleisesti kaikkia alalla työskenteleviä työntekijöitä ja yrityksiä.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #25

Se taitaa lähteä laista tuo yleissitovuus. Jos riittävän suuri osa kyseisen alan työntekijöistä on sovittavan työehtosopimuksen piirissä niin sopimus koskee myös niitä työnantajia jotka eivät ole työnantajaliitossa. Liittoon kuulumattomia työntekijöitähän sopimus ei sido. Vaikka tuolla esitettiinkin että sopimukset eivät jonkun mielestä tarttis jelpata liittoon kuulumattomia työntekijöitä niin se on ihan pientä siihen verrattuna että jos yleissitovuus peruttaisiin mutta siihen ei nämä ay-liikkeen demarit ja komukat suostu.

PS. Jos yleissitovuus peruttaisiin niin työntekijäliitot eivät pääsisi määrittelemään palkkoja juuri niissä pienissä yrityksissä joita tämä nykyinenkin kärhämä koskee. Niissä pienissä työpaikoissa voitaisiin sopia joustavasti palkoista työ- ja rahatilanteen mukaan, niissä luottamus työntekijän ja työnantajan välillä on ihan toista luokkaa kuin suurissa yrityksissä eikä siellä ay:n ole tarvetta olla päsmäröimässä mutta se ei käy kun se ei käy.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #25

#25:
... mutta ei hallitusta eikä eduskuntaa, elleivät ne ole mukana sopimuksessa.

Toni Rintala

Kun työntekijät menevät lakkoon, siitä kärsii kyseisen alan asiakkaat (palvelut puuttuessa) sekä työnantajat (rahan menetyksenä). Myös lakkoilijat menettävät lakossa (lähes aina) rahaa.
Nämä kaksi kärsijää sitten luovat sen paineen neuvottelulle sille taholle, joka nyt sattuukin olemaan osapuolena neuvotteluissa. Eli kohdistavat paineen sinne minkä lakkoilijat kohteeksi nimeävät.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tähän lakkoon on syynä hallituksen työelämän heikennykset tällä vaalikaudella. Turha on kenenkään äimistellä, että kuinka paljon tässä nyt vahinkoa tulee. Hallitus on tätä ajanut.

Toni Rintala

Kuten sanoin: Lakkoon syyllinen on usein ihan eri taho, joka kärsii lakosta.
Ei kai hallitus tuosta lakosta mitenkään kärsi? Taksi vie kotiin ja töihin, ruokaa saa kaupasta ja mikään ei elämässä muutu vaikka joku lakko onkin päällä..

Olisko paras lakko mennä estämään heidän pääsy sinne eduskunnan toimitiloihin? Noh, tuli vaan mieleen..

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #12

Eduskunnan palkanlaskija voisi mennä vaikka lakkoon ja me muut tukisimma.

Toni Rintala Vastaus kommenttiin #13

Tämä olisi suoraa vaikuttamista eduskuntaan!
Mutta kuka on tämän palkanlaskijan työnantaja ja mihin liittoon hän kuuluu?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Lakosta kantaa vastuun vain ne tahot, jotka menet lakkoon.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Asiaan liittyen; Joskus askarruttaa, onko YLE hallituksen vaiko eduskuntamme asialla.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Yle ja eduskunta nauttivat hallituksen sekä EK:n luottamusta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Keskiviikon 03.10. lakot kaiketi koskivat hallituksen lakiesitystä, joka ei sinänsä kuulu työehtosopimuksessa sovittaviin asioihin, mutta vaikuttaa tietenkin suoraan edunvalvontaan. Lakkojen oikeutuksen kannalta on ihan samantekevää, ovatko ne "poliittisia".

Suoraan SAK:n sivuilta:

"Missä säädetään poliittisesta lakosta?

Siitä ei säädetä laissa vaan oikeus poliittiseen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut.

ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin.

Yhdistymisvapaus ja siihen sisältyvä työtaisteluoikeus on turvattu ILO:n sopimusten lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakina.

ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin."

Pekka Pylkkönen

On se jännä että virkamiehiltä on kyetty poistamaan oikeus poliittisiin lakkoihin työajalla. Tai yliopisto-opiskelijoilta riistämään yhdistymisvapaus. Ehkä SAK nyt vain tulkitsee asioita päin persettä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Yleissitovuus olisi kyllä hyvä poistaa. Ay-liikehän siitä haluaa, jostain kumman syystä(valta) pitää kiinni.
Jos kävisi, kuten liitot väittävät, että sopimusten ulkopuolisille noudatetaan hunompia ehtoja, niin asiahan olisi selvä. SAK olisi pian taas oikeasti miljoonan jäsenen keskusjärjestö. Lisää tyhäjäntoimittajia palkattaisiin liittojen leipiin elämään duunarin selkänahassa.

Toimituksen poiminnat