*

MarttiHaverinen

Meidän yhteisten talousmetsien hoidosta ja sen vaikutuksista

  • Typpeä ja booria varastoituna toimenpiteitä varten
    Typpeä ja booria varastoituna toimenpiteitä varten
  • Etiketti kertoo alkuperän, Kirovin alue Venäjällä.
    Etiketti kertoo alkuperän, Kirovin alue Venäjällä.
  • Kuvauspaikka kartalla. Huomaa vesistön läheisyys.
    Kuvauspaikka kartalla. Huomaa vesistön läheisyys.

Kun ajelee syrjäteitä, kannattaa katsella välillä tien sivuunkin. Kaikenlaista ajatusta herättävää näkymää voi kohdata kulkija reitillään.

Metsähallitus on suorittanut tämän varastoalueen liepeillä nuorten kasvatusmetsien sekä ojitusmetsien harvennuksia ja nyt on ilmeisesti kasvun boostauksen aika.

Minulla ajatuksia herättävät seuraavat seikat:

1) Aineen koostumus ja alkuperä sekä vaihtoehdot.

Typpeä boorin kera. Boori viittaa runsastyppisten ojitusmetsien kasvuhäiriöiden poistoon. Järkeäkö? Voisiko sen boorin levittää ilman typpeä? Toki alueella on harvennettu myös karukkokankaita, mutta minnekähän tuote lopulta päätyy?

Ojituksen avulla aikaansaatu kasvatusmetsä tarvitsee terveyslannoitusta ja siihen paras vaihtoehto on tuhkalannoitus. Ehkä liian vaikeaa kun lähin puutuhkan rakeistamo sijaitsee jopa 35km Kuhmon keskustaan (Kuhmon lämpö oy). Halvemmalla saa bulkkia vanhasta Neuvostoliitosta. Tulee ihan mieleen Agent-orange dumppaus itäsuomalaisten ihmisten niskaan 70-luvulla, kun sitä ei saanut enää Vietnamissa kylvää. Niitä ikimuistoisia jälkiä Metsähallituksen niin kirkkaassa julkisuuskilvessä muuten.

2) Lannitusalueen sijainti ja vesien kuormitus

Iivantiiranjärvi on aivan vieressä. Järvi on jo nyt rasittunut pääasiassa metsätalouden ravinne- ja humuspäästöistä ja on turhan tummavetinen nykyisellään. Lannoitteen typpi tulee huomattavalta osalta valumaan järveen ja tämä sellaisena aikana, jolloin mökkiläisiltä ja mökinmummoilta vaditaan viranomaisten taholta kymppitonnien satsausta jätevesijärjestelmiin, etteivät vain typpikikkareet valahtaisi vesistöön.

Elävästi muistan sen kevään, kun UPM oli petrannut metsän kasvua Niemiskylällä samassa pitäjässä joskus 90-luvulla. Kirkkaat latvavedet muuttuivat hernekeitoksi parissa viikossa kovemman sadekuuron jälkeen. Jälki oli kauhea katsella.

Tuhkalannoitus ei tuo mukanaan näitä ongelmia, pikemminkin parantaa vesistön Ph:ta.

3) Hankkeen kokonaistaloudellisuus

Mitä maksaa rehevöityneen järven puhdistus? Mikä on tuhoutuvan kalakannan arvo, järven virkistysarvo? Kattaako kasvava (tähän suhtaudun skeptisesti) kantorahatulo nämä kustannukset?

Hyödyttääkö metsien kasvun lisääminen lannoituksen avulla alueella, missä varsinkin kuitupuusta on hurja ylitarjonta ja kasvu on suurempaa kuin kysyntä?

Lopuksi

Henkilökohtaisesti tykkään kulkea kasvatusmetsissä ja harjoitan myös metsätaloutta itsekin. Metsä on hieno voimavara ja sitä tulee hyödyntää kestävällä tavalla ja pitää hommassa järki mukana. Typpeä en ole ajatellut metsiini kuskata ja ojitusalueetkin näkyvät varttuneen tukkimetsiksi parissa vuosikymmenessä pelkän uudistusojituksen ja harvennuksen voimalla. Kankaillakin puu kasvaa, kun käyttää raivaussahaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

No enhän minä muuta, kuin että jos tämä olisi tapahtunut jossain Tuusulan Järven ympäristössä tai Nuuksiossa, niin olisipa löytynyt lannoitesäkkiin takertujia ja helikopterin alasampujia... mutta kun on syrjässä, niin kantoraha lyhentämättömänä kelpaa... cityvihreille...

Toimituksen poiminnat